Iisalmen lentokentän tarveselvitys: Ylä-Savon teollisuus tarvitsee hyvän saavutettavuuden

Ylä-Savo on Pohjois-Savon vientiteollisuuden veturi. Ylä-Savossa teollisuuden merkitys on selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Alueen työpaikoista 19 % on teollisuuden työpaikkoja, kun koko Suomessa vastaava luku on 13 %.

Lentotekniikan murrosvaiheessa on ilmennyt tarve selvittää Iisalmen lentokentän tulevaisuuden näkymiä. Iisalmen lentokentän tarveselvityksessä on luotu katsaus ilmaliikenteen ja lentokenttien kehitysnäkymistä: millaista teknologiaa ja millaisia lentämisen toimintamalleja tulevaisuus tuo. Työssä on selvitetty Iisalmen ja laajemminkin Ylä-Savon yrityksiltä ja muilta toimijoilta lentoliikenteen kysyntäpotentiaalia. Samalla on tarkasteltu lähimpien lentokenttien, Kuopion ja Kajaanin, rooleja Ylä-Savon yritysten käytössä. Raportissa on kuvattu, millaisia toimenpiteitä Iisalmen lentokentän kehittämiseksi tarvitaan nykyiseen ja piilevään kysyntään vastaamiseksi.

”Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä alueemme elinvoimakysymyksistä ja viime aikoina erityisesti lentoliikenteen kehittäminen on ollut puheenaiheena monissa yhteyksissä. Kaupunkina haluamme edistää elinkeinoelämän kehittymistä kaikin keinoin. Lähdimme selvittämään, millaisia edellytyksiä Iisalmen lentokentän kehittämiseen on olemassa, ja mitkä ovat laajemmin alueen yritysten tarpeet lentomatkustamisen ja logistiikan osalta” painottaa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Nopeat yhteydet ovat tärkeitä liike-elämän matkustajille

Ylä-Savossa sijaitsee merkittävää ja monipuolista teollisuutta, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Yrityksillä on säännöllinen tarve matkustamiseen muun muassa asiakas- ja huoltokäyntien vuoksi.  Ylä-Savon yrityksissä vierailee vuosittain tuhansia asiakkaita, suuri osa ulkomailta. Heille Ylä-Savon yritysten nopea saavutettavuus on tärkeää. Tällä hetkellä yhteydet tukeutuvat pääosin Kuopion ja jonkin verran myös Kajaanin reittilentoihin, mutta lentoja on karsittu ja aikataulut eivät sovellu parhaalla tavalla yritysten tarpeisiin. 

”Lentoliikenne palvelee alueen saavutettavuutta ja edesauttaa sekä liiketoiminnan ylläpitämisessä että kehittämisessä. Haastattelujen perusteella lentotarpeet kytkeytyvät erityisesti yritysten asiakasprosesseihin, myyntityöhön ja huoltotoimintaan. Myös seudullinen matkailutoiminta voisi hyötyä lentokentän kehittämisestä”, toteaa selvityksen projektipäällikkönä Destialla toiminut Riku Huhta.

Lentokentän kehittämisellä vahvistetaan tulevaisuuden kilpailukykyä 

Iisalmen lentokentän kehittämiselle on hahmoteltu kaksivaiheinen kehittämispolku, joka pohjautuu tunnistettuun kysyntäpotentiaaliin. Parannettavia asioita ovat muun muassa kiitotie, rakennukset sekä lentotoiminnan järjestelmien kehittäminen. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteillä mahdollistetaan operointi lentokentälle sulan kelin aikana, kun taas toisen vaiheen toimenpiteillä tähdätään kattavampaan, ympärivuotiseen operointiin.

Ensimmäisen vaiheen arvioidut investointikustannukset ovat yli miljoona euroa, ja vuotuiset operatiiviset kustannukset noin 100 000 euroa. Toisessa vaiheessa investointeja tarvitaan 5 miljoonan verran ja vuosittaiset operatiiviset kustannukset ovat noin puoli miljoonaa euroa. Lentokentän mahdollistama parantunut saavutettavuus luo edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle ja uusille investoinneille. Jos lentokenttä lentoyhteyksineen mahdollistaa investointeja, jotka työllistävät lisää 150 ihmistä (n. 4 % lisäys Ylä-Savon teollisiin työpaikkoihin), nämä ihmiset tuovat verotuloja alueelle lähes 500 000 euroa vuosittain. Pelkästään tällä summalla katettaisiin lentokentän vuotuiset operatiiviset kustannukset. Lisähyötyä tuottavat kulutuksen generoimat tulot aluetalouteen sekä yhteisöverot.

”Kentän palvelutaso riippuu lentotoiminnan luonteesta. Selvityksen perusteella on päädytty siihen, että lentoliikenne haluttaisiin mahdollistaa kevyille, 9–19-paikkaisille lentokoneille. Tällaisilla konetyypeillä operointi on jo nykyään arkipäivää. Tulevaisuudessa mm. sähköisten lentokoneiden tuleminen lentomarkkinoille on uusi mahdollisuus myös pienemmille lentokentille”, kertoo Redstone AEROn toimitusjohtaja Esa Korjula.