Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat ovat kertomassa uusista mahdollisuuksista ja kasvun paikoista Helsingissä 11.–13.11. järjestettävien metsämessujen biotalousosastolla. Osastolla esittäytyvät Luken lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Maanmittauslaitos, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sekä Suomen riistakeskus. Osaston numero on 6D642.

Motti ennustaa metsänkasvatusvaihtoehtojen vaikutukset puuston kasvuun ja kannattavuuteen

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Luken tavoitteena on tunnistaa kannattavimmat, kustannustehokkaimmat ja ympäristömyönteisimmät keinot lisätä metsien kasvua erilaisilla kasvupaikoilla maan eri osissa. Tavoitteena on muun muassa löytää nykyistä pitemmälle räätälöityjä toimenpideketjuja metsänkasvatukseen.
Tule tutustumaan Motti-ohjelmistoon. Sen avulla havainnollistetaan eri toimenpiteiden ja kasvatusketjujen vaikutuksia puuston kehitykseen, hakkuukertymiin ja taloudelliseen kannattavuuteen. Motti on olennainen osa Luken Metsä 150 -kärkihankkeen tutkimusta.
Lisätietoja: Saija Huuskonen, Soili Kojola, Jari Hynynen ja Hannu Ilvesniemi.

Ravinteet kiertoon, vesistöt kuntoon

Maataloudessa syntyvän eloperäisen aineksen, kuten lannan ja puhdistamolietteen ravinteiden kierrätyksellä voidaan parantaa vesistöjen, maaperän ja maaseudun yhteisöjen hyvinvointia. Myös metsäteollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää maataloustuotannossa. Ravinteiden kierrätys turvaa kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä ja tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Esittelemme ravinteiden kierrätykseen liittyviä käytännön esimerkkejä. Tule juttusille”, toivottaa Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen väki.
Lisätietoja: Mikko Rahtola ja Anna Toppari. Hankkeen kotisivut.

Valkuaisomavaraisuus kasvuun tutkimuksen avulla

ScenoProt-hankkeen visiona on kasvattaa valkuaisomavaraisuutta roimasti vuoteen 2030 mennessä. Muun muassa kehittämällä elintarvikkeita, joissa proteiinia on saatu uusista lähteistä, kuten hyönteisiä ja sieniä tuottamalla sekä prosessoimalla uusia kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon. Tutkimustyö liittyy proteiinikasvien tuotantoon, eläinravitsemukseen, prosessointiteknologiaan ja ruoan terveellisyyteen sekä tuotannon kestävyyteen. Elintarvikkeita kehitellään yhteistyössä muun muassa kuluttajien kanssa.
Lisätietoja: Anne Pihlanto, Sirpa Kurppa ja Marjo Keskitalo. Hankkeen kotisivut.

Palkokasvien avulla viljelykierto monipuolistuu, ja kasvitauteja ja -tuholaisia on helpompi hallita.  Palkokasveja voi käyttää joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Tänä vuonna vietetään YK:n nimeämää palkokasvien vuotta.
Biotalousosastolla voit tutustua palkokasveihin livenä!
Lisätietoja: Marjo Keskitalo.

Agrometsätaloudessa maataloustoimintaa harjoitetaan joko metsässä tai pellon ja metsän rajapinnassa. Tähtäimessä on suunnitelmallinen ja aktiivinen metsän ei-puupohjaisten elintarvikkeiden tuotanto. Luke on rakentanut uusia liiketoimintamalleja ja pilotoinut niitä tiloilla, esimerkkeinä sienten ja luonnonmarjojen puoliviljelyn ja aktiiviviljelyn mallit.
Lisätietoja: Esa Laine.

Green Care: virikkeitä, virkistystä ja hyvinvointia luonnosta

Luontoon liittyvä toiminta ylläpitää ja edistää hyvinvointia ja terveyttä, ja on virikkeellinen kasvatuksen ympäristö. Juuri nyt Lukessa tutkitaan virkistysalueiden laadun ja riittävyyden yhteyksiä väestön terveyteen. Luonnon elvyttävät ja kuntouttavat vaikutukset on otettu käyttöön myös erilaisissa kuntoutuspalveluissa sekä kasvatuksessa. Luke on mukana suomalaisten luontoavusteisten palvelumallien ja Green Care -laatumerkkien kehittämisessä.
Piipahda biotalousosastolle – saat mukaasi luontoreseptin.
Lisätietoja: Elina Vehmasto ja Taina Lilja.

Luke lavoilla

Metsälavalla on päivittäin esillä biotalousosaston toimijoita. Lukesta tentissä ovat 12.11. professori Annika Kangas, joka pohtii valtakunnan metsien inventoinnin siirtymistä digiaikaan sekä Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen hankekoordinaattori Mikko Rahtola – yksi biotalouden mahdollistajista.
Metsälavan ohjelma

Biotalousosaston omalla lavalla on päivittäin kymmenkunta tapahtumaa. Luvassa on mielenkiintoisia haastatteluja – tentissä on tutkijoiden ohella päättäjiä, yhteistyökumppaneita ja tutkimustiedon käyttäjiä.
Biotalousosaston oman lavan ohjelma