Suomen Akatemialta lähes kolmen miljoonan euron jatkorahoitus metsäbiotalouden FORBIO-hankkeelle05.11.2017 9.22 Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto kutsui FORBIOn jatkamaan Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelmassa vuosina 2018–2021, koska hakemuksen perusteella se on tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä hanke, ja esitetty suunnitelma vaikuttavuuden aikaansaamiseksi on vakuuttava. FORBIO saa Akatemialta jatkotutkimusrahoitusta 2.878 miljoonaa euroa vuosille 2018–2021. Strategisen tutkimuksen neuvosto valitsi syyskuussa 2015 FORBIOn kolmen muun hankkeen kanssa Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -tutkimusohjelmaan. Tällöin Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston koordinoimalle FORBIO -hankkeelle myönnettiin 3.220 miljoonan euron tutkimusrahoitus vuosiksi 2015–2017. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhdessä Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto ja kemian laitos, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Euroopan metsäinstituutti. FORBIOn tutkimukselliset haasteet ratkaistaan tiiviissä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri partnereiden eritysosaamista hyödyntäen. – FORBIO -hanke tuottaa uutta osaamista ja ratkaisumalleja, joilla voidaan turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset, sekä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön, johon vaikuttavat yhdessä sekä ilmastonmuutos että metsäbiotalouden ja yhteiskunnan muutokset, kertoo konsortion johtaja, professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta. FORBIOn tavoitteet uudelle kaudelle FORBIO on asettanut hankkeelle kolme toisiinsa kytkeytynyttä vaikuttavuustavoitetta. Erilaiset riskit on hallittava entistä paremmin metsien hoidossa ja käytössä, sekä metsäbiotalouden vähähiilisyyttä, resurssitehokkuutta ja kestävyyttä on edistettävä. Metsäbiotalouden osaamista on myös hyödynnettävä entistä paremmin päätöksenteossa Suomessa ja laajemminkin Euroopan Unionissa. – Erilaisten metsien hoidon ja käytön riskien kokonaisvaltaista tarkastelua tarvitaan kasvavan ja monipuolistuvan metsäbiotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi, sillä niiden hallinta korostuu tulevaisuudessa päätöksenteossa, niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopan Unionissa, kertoo Peltola. – Pääpaino tarkastelussa on erilaisten tuhoriskien hallinnan parantamisessa muuttuvassa ilmastossa, huomioiden eritoten metsien tuuli- ja lumituhoriskit, kuivuus, metsäpalot ja maan routajakson väheneminen, joka lisää tuuli- ja lumituhoriskejä sekä puunkorjuun haasteita (maan kantavuusongelmat), kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmän johtaja, dosentti Ari Venäläinen. – Lisäksi tarkastellaan keskeisiä bioottisia tuhoriskejä. Peltolan mukaan FORBIO selvittää myös metsäbiomassan tuotannon ja käytön lisäämisen vaikutuksia muihin ekosysteemipalveluihin, kuten metsien hiilivarastot, monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, sekä metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä taloudellisia riskejä. – Kokonaisvaltaista tarkastelua mahdollisuuksista edistää metsäbiotalouden vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta sekä kestävyyttä tarvitaan päätöksenteon tueksi, ja kasvavan ja monipuolistuvan metsäbiotalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi niin Suomessa, kuin laajemminkin Euroopan Unionissa, sanoo hankkeen vuorovaikutusosiota vetävä konsortion varajohtaja, professori Jyrki Kangas. – Uusilla ratkaisumalleilla voidaan edistää merkittävästi metsäbiotalouden vähähiilisyyttä eli vähäpäästöisyyttä, sekä resurssitehokkuutta että kestävyyttä Suomessa eri alueilla ja aikajänteillä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkimusryhmän johtaja, professori Jyri Seppälä. Seppälän mukaan tutkimuksen kohteena ovat myös tuotteiden substituutiovaikutukset. – Tarkastelun kohteena on koko metsäbiotalouden toimintakenttä, lähtien metsäbiomassan tuotannosta ja teollisten symbioosien puuraaka-ainehuollosta, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusryhmän johtaja, professori Antti Asikainen. – Tutkimuksen kohteena on myös metsäbiomassan käyttö erilaisissa lopputuotteissa, kertoo Itä-Suomen yliopiston kemian laitoksen tutkimusryhmän johtaja, professori Janne Jänis. – Metsäbiotalouden kestävyystarkasteluissa otetaan huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, minkä lisäksi tarkastellaan metsäbiotalouden hyväksyttävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, jatkaa Seppälä. – Metsäbiotalouden toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin Suomessa vaikuttavat vahvasti myös globaalimuutos, kansainväliset markkinat, EU:n päätökset sekä kansalliset politiikkatoimenpiteet, jotka myös ovat tarkastelun kohteena, kertoo Euroopan metsäinstituutin tutkimusryhmän johtaja, apulaisjohtajaLauri Hetemäki. FORBIOn vuorovaikutuspartnereina keskeisiä alan toimijoita Hetemäen mukaan metsäbiotalousosaamisen parempaa hyödyntämistä tarvitaan päätöksenteossa Suomessa ja laajemminkin Euroopan Unionissa. – FORBIOn vuorovaikutuspartnereina ja tutkimustiedon hyödyntäjinä on kansallisesti ja globaalisti merkittäviä metsäbiotalouden toimijoita ja keskeiset ministeriöt, kertoo Kangas. Kankaan mukaan tuloksista viestitään monipuolisesti kotimaassa ja kansainvälisesti, jotta ne saadaan vietyä laajaan käyttöön. Tällä varmistetaan tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus. – Hankkeen tutkimustulokset ja osaaminen välittyvät tehokkaasti päätöksentekijöille ja politiikan valmisteluun Suomessa ja EU:ssa FORBIOn ja Euroopan metsäinstituutin verkostojen ja tiede-politiikkafoorumien kautta, jatkaa Hetemäki. |