Sampo HR46x - Harvennushakkuiden kotimainen tehokone26.11.2023 12.00
Metsien harvennushakkuut ja energiapuunkorjuu ovat tärkeää työtä metsänhoidollisesti tarjoten samalla tuloja metsänomistajille sekä koko toimintaketjulle. Lopputuotteena syntyy raaka-ainetta teollisuudelle ja puhdasta kotimaista bioenergiaa. (kuva: Sampo HR46x suunniteltiin alun perin erityisesti nuorten metsien ensiharvennuksiin. Yli 25-vuotias konekonsepti on tietenkin kokenut matkan varrella valtavan määrän kehitystyötä ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa toteutettuja parannuksia. Silti se noudattaa ja kunnioittaa yhä koneen alkuperäistä ideaa: HR46x on luotettava, ympäristöystävällinen ja kokonaistaloudellinen harvesteri ensiharvennusleimikoille.) Raimo Heininen Rauman Lapista on työskennellyt aina metsänhoidon parissa. - Metsurihommat alkoi jo 80-luvun alkupuolella, jolloin kävin myös työn ohella Jämsänkoskella metsäkurssin. Metsänhoito on ollut aina minulle ensiarvoisen tärkeä asia ja olen omalla tekemiselläni pyrkinyt edesauttamaan metsien hyvinvointia, kertoilee Heininen. Korjuutyö koneellistuu Ensimmäisen metsätyökoneen moottorisahan rinnalle Heininen hankki vuonna 1995, jolloin käyttöön tuli Valmetin maataloustraktori varusteltuna Kone-Ketosen kouralla. - Aloin urakoimaan Metsänhoitoyhdistykselle ja yhteistyö jatkuikin pitkään. Kun töitä riitti niin kone vaihtui jossain vaiheessa linkkuohjattuun Valtraan, mikä soveltui jo paremmin harvesterikäyttöön, vaikka perustui traktoriin. 2000-luvun puolelle siirryttäessä hankin ensimmäisen täysverisen harvesterin, nelipyöräisen Sampo 1046:n, mikä oli juuri oikean kokoinen harvennusleimikoille ja korjuujälki sellaista mihin metsänomistajat ovat tyytyväisiä. Siitä lähtien olenkin luottanut Sampoon ja niitä on matkan varrella ollut jo useampikin, toteaa Heininen.
(kuva: - Metsänhoito on ollut aina minulle ensiarvoisen tärkeä asia ja olen omalla tekemiselläni pyrkinyt edesauttamaan metsien hyvinvointia, sanoo Raimo Heininen.) Harvennusta ja energiaa Tänä päivänä Raimo Heininen tekee harvennushakkuita ja korjaa energiapuuta noin 50 kilometrin säteellä Rauman ympäristössä Sampo HR46x -harvesterilla ja Timberjack 810 -kuormatraktorilla, jota ajaa osaava kuljettaja. Koneet siirtyy leimikolta toiselle ritiläautolla. - Asiakkaitani ovat metsänomistajat ja energiapuuta ostavat toimijat. Harventamattomia metsiä riittää, joten kovin kauas ei tarvitse savotoille lähteä. Teen pääasiassa ensiharvennuksia mutta myös kakkosharvennuksia, joten isompaakin puuta osuu kohdalle. Energiapuun rooli on kasvanut todella suureksi viime vuosina, joten suuri osa tehdystä puusta päätyy lämpölaitoksiin. Nyt kun energiapuun ja hakkeen hinta on noussut niin se kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään, mikä on todella hyvä asia, sanoo Heininen.
(kuva: Heinisen uusi Sampo HR46x -harvesteri varustetiin 710/55-26.5 koon renkailla, joilla kantavuus parani entisestään samoin kuin koneen stabiliteetti.) Sampo päivittyi uuteen - leveämmillä renkailla Helmikuussa 2023 Helmisen hyvin palvellut edellinen Sampo HR46x -harvesteri vaihtui uuteen samanlaiseen. - Nyt vaihtoon mennyt Sampo oli minulla viitisen vuotta ja mittariin kertyi noin 8000 tuntia. Kone pelasi luotettavasti, sillä Sampossa ei ole turhia vikaherkkiä hienouksia mutta kaikki tarpeellinen tehokkaaseen harvennushakkuuseen. Myös hankintahinta on järkevällä tasolla, vaikka toki viime aikoina kaikkien koneiden hinnat ovat nousseet, joten investointien tekeminen pitää harkita tarkkaan, pohtii Helminen. Uudesta harvesterista kauppaa tehtäessä Sampo-Rosenlewin metsäkonemyyjä Ahti Sormunen kertoi Raimo Heiniselle, että HR46x -harvesteri olisi mahdollista varustaa aiempaa leveämmillä pyörillä. - Alueella on paljon pehmeitä paikkoja, kun ollaan vanhalla merenpohjalla ja istutetuilla peltoaluilla, joissa lisäkantavuus tulee tarpeeseen ja pintapaineiden jakaantuessa laajemmalle alalle jää koneesta vähemmän jälkiä metsään. Uusi kone varustetiin 710/55-26.5 koon renkailla, joilla kantavuus parani entisestään samoin kuin koneen stabiliteetti. Ja ketjuilla saadaan tarvittavaa pitoa etenemiseen vaikeissakin paikoissa. Myös kivikkoa näillä seuduilla riittää mutta niistäkin kompaktin kokoisella, isopyöräisellä ja korkean maavaran omaavalla Sampolla selvitään, kertoo Heininen.
(kuva: Nosturina Heinisen Sampossa on kotimainen Kesla H671, missä ulottuvuutta reilut seitsemän metriä ja harvesteripäänä Kesla 18RH-II mikä on tehty harvennuksille.) Toimiva kotimainen kokonaisuus Uudessa Sampossa näkyy Porin metsäkonetehtaan tekemä jatkuva tuotekehitys ja se että asiakkaiden tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla.
(kuva: MenSe V-Tec -syöttörullat ovat Heinisen mukaan niin hyvät että muita ei enää tarvitse kokeillakaan.) - Linnavuoressa valmistetussa Agcon moottorissa on nyt voimaa 170 kW ja myös hydrauliikan tehokkuus on entisestään parantunut, joten nosturi- ja harvesteripäätyöskentely sujuu jouhevasti samoin kuin hydrostaattinen ajo. Nosturina on kotimainen Kesla H671 missä ulottuvuutta reilut seitsemän metriä ja harvesteripäänä Kesla 18RH-II mikä on tehty harvennuksille; syöttörullina MenSe V-Tecit mitkä ovat niin hyvät etten taida enää muita kokeillakaan. Uusi Technionin valmistama mittalaite on helppo käyttää ja todella monipuolinen. Ja hiljaisessa ohjaamossa on myös tehty päivityksiä työviihtyvyyden parantamiseksi. Kokonaisuutena Sampo on varsin onnistunut paketti näihin hommiin, kommentoi Heininen ajettuaan uudella koneellaan 650 tuntia. Helppo huoltaa Sampon perushuollot Heiniselle tekee Porin Konehuolto ja kun Sampon tehtaallekaan ei ole matkaa kuin viitisenkymmentä kilometriä niin kaikki varaosat löytyvät nopeasti samoin kuin osaava tekninen tuki tarvittaessa. - Kokonaispalvelu pelaa erinomaisesti ja onhan se hienoa, että kotikulmilla valmistetaan maailmanluokan metsäkoneita. Ja tärkein asia on kuitenkin työskentelyn tehokkuus ja korjuujälki, mikä on Sampolla sellaista että metsänomistajat ovat tyytyväisiä, ilmoittaa Raimo Heininen.
(kuva: Ensiharvennusten laadukas työnjälki ja minimaaliset maastovauriot ovat asioita mitä metsänomistajat arvostaa.)
|
